Ilmatieteen laitokselle saapuu kauniissa perinteisessä saamelaisasussa Henrik Sevä, joka on toista kertaa elämässään Helsingissä. Kumpulan katolla käydään katsomassa mittauslaitteita, joilla kerätään tietoa ja yritetään ymmärtää ennakoitua nopeammin muuttuvaa ilmastoa. Ilmastonmuutos on maapallon elämälle todellinen uhka. Kuivuus ja laajat maastopalot ovat yleistyneet ja aiheuttavat laajoja tuhoja niin päiväntasaajalla kuin myös arktisella alueella. Tällä hetkellä hallitsemattomat maastopalot kuormittavat Kanadaa ja savuja on havaittu jopa Norjassa asti.
Kesällä 2022 Norjan Lapissa Haukijärven (Hávgájárvi) alueella, vain noin 5 km Suomen rajasta ”Suomi-neidon hauiksen kohdalla, paloi noin 100 000m 2 jäkäläistä talvilaidunmaata. Maastopaloihin varautuminen on siis globaali haaste. Kansainvälinen SAV-työpaja Shared Arctic Variables on kokoontunut, jotta maastopaloihin osattaisiin varautua paremmin. Työssä on tavoitteena kytkeä erilainen tieto paikallisesta kokemuksesta alueelliseen ja satelliittidataan yhteen, jotta yhteinen ymmärrys ja osaaminen maastopaloihin varautumiseksi vahvistuisi (Kuva 1).
Kuva 1. Yhteiset muuttujat yhdistävät alkuperäiskansojen perimätiedon, paikallisen, tutkimus- ja päätöksentekotiedon sekä globaalin verkoston ml. satelliittidatan yhteen.
Tässä työskentelytavassa haetaan aidosti uudenlaista lähestymistapaa, jotta saavutettaisiin ymmärrystä maastopaloihin varautumiseen.
Arktisiin maastopaloihin varautumisen työpajan aluksi katsotaan Tundra cowboy -elokuva Henrik Sevän kokemuksista, elinkeinon harjoittamisesta ja luontosuhteesta arktisella alueella. Voimmeko saada kokemuksellisesta tiedosta jotain sellaista uutta, joka auttaa meitä toimimaan paremmin muutoksessa? Onko meillä herkkyyttä ja halua ymmärtää erilaisuutta? Miten satelliitteja voidaan opettaa ja satelliittitietoa kytkeä alkuperäiskansojen kokemukselliseen tietoon? Yhteistyössä yritetään päästä ihmisen sisäisistä näkemyksistä ja kokemuksista globaaliin ymmärrykseen erilaisia datoja ja osaamista yhdistämällä.
Kuva 2. Janne Näkkäläjärvi, Henrik Sevä ja Pekka Aikio tuovat arvokasta saamelaista osaamista SAV-työpajaan.
Yhteistyöverkostossa on mukana sekä kansallisia että kansainvälisiä tahoja:
Saamelaisia, Sodankylän pelastuslaitos, Lapin aluehallintavirasto, Utsjoen kunta, Sodankylän observatorio, Ilmatieteen laitos, Metsähallituksen luontopalvelut ja metsätalous, Sámi Soster, Suomen metsäkeskus, SYKE, Ruotsista SLU Svenska Landbruks Universitetet, Arktisen neuvoston AMAP- työryhmä, Arc Resc-hanke, Kuopion pelastusopisto, Sisäministeriö, NASA, Euroopan Komission Joint Research Center, Saamelaisalueen koulutuskeskus, HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu, Laurea, Imperial College London, Williams College, yrityksistä Arbonaut, Spatineo ja Emergenssi Oy. Ulkoministeriön IBA-rahoitus Itämeren, Barentsin ja Arktisen yhteistyön vahvistamiseksi mahdollistaa tämän yhteistyöverkoston työn vuosina 2022-2023. Lisäksi yhteistyötä tehdään laajan EU- Horizon Arctic Passion projektin kanssa.
Yhteistyö alkoi syyskuussa 2022 ja kolmessa työpajassa on määritetty yhteisiä muuttujia maastopaloihin varautumiseksi sekä rakennettu arvopuuta, jotta monitieteinen ja monitaustainen asiantuntijatieto saadaan palvelemaan tutkimuksen ja käytännön yhteistyötä. Työssä on rakennettu myös konseptia tällaisen yhteistyömuodon vahvistamiseksi, jotta kokemustieto saadaan kytkettyä poikkitieteelliseen tutkimusaineistoon ja erilaisiin datoihin. Syyskuun viimeisessä työpajassa tavoitteena on rakentaa työkalu maastopaloihin varautumiseksi yhteistyössä pohjoisamerikkalaisten kanssa. Yhteistyöverkostossa on hienosti mukana koulutusorganisaatioita, koska muutoksessa toimiminen vaatii kouluttamista niin pelastusviranomaisille, sosiaali- ja terveyssektorille, luonnonvara-alalle kuin matka- ja eräoppaille. Lisäksi yritysyhteistyö skaalaamisen ja teknisten ratkaisujen rakentamiseksi on tärkeää.
Varautumisen poikkitieteellisen osaamispohjan rakentaminen vaatii herkkyyttä ja luottamuksen rakentamista.
On paljon mitä ei vielä ymmärretä ja siksi keskustelut mahdollistavat työpajat korostuvat. Eri kulttuuritaustaiset ihmiset kohtaavat ja yhteisenä tavoitteena on rakentaa yhteisiä muuttujia. Maastopalokysymykselle omistautuminen on yksi kriittisimpiä teemoja ilmaston muutoksessa. Maastopalokysymykseen kytkeytyy keskeisesti tulen käytön ja hallinnan osaaminen. Tuli kuuluu suomalaiseenkin luontoon ja sillä on myös positiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle ja ravinteiden kiertoon saattamiselle. Globaalissa verkostossa erilaiset luonnonolosuhteet vaihtelevat ja myös tulen käytön kulttuuri. Tulen käytön kulttuurin ja luonnon omien prosessien ymmärtäminen liittyy ihmisen luontosuhteeseen. Miten ymmärrämme ympäristön kuivuustilanteet ja osaamme turvata myös kasvillisuutta, joka pitää kosteutta ylläpitävää mikroilmastoa elinvoimaisena? Omistautuminen yhteiselle aiheelle tarvitsee aikaa ja halua ymmärtää erilaisia tilanteita. SAV Shared arctic variables-prosessissa herkkyys ja halu ymmärtää erilaisia näkökulmia on todella hienoa. Olemme jo nyt rakentaneet yhteistyökonseptia onnistuneesti, mutta työ jatkuu. Ilmastoriskien hallinnassa tarvitaan tällaista rohkeaa työskentelytapaa, jossa halutaan ymmärtää erilaisuutta, koska parhaimmillaan työ voi tuoda uutta ongelmanratkaisutilanteisiin.
Kuva 3. Kansainvälinen hypridityöpaja pidettiin 20.4.2023 Ilmatieteen laitoksella Arktisiin maastopaloihin varautumiseksi.
Saara Lilja
Kokoaa maastopaloihin varautumisverkostoa ja raportoi SAV työn etenemisestä